Suomalainen Brysselissä

Näin lämpimissä tunnelmissa etsittiin kirpputoreja sunnuntaina. Arvatkaa, kuka otti kuvan.

Kaikkihan tietävät, että oma viisimiljoonainen kieliperheemme on levittäytynyt kaikkialle maapallolle. Suomea kuulee kaikilla mantereilla – tai ehkei sitä pingviinit sentään osaa. Mutta täällä EU-pääkaupungissa suomalaisia vasta onkin! 

Välillä tuntuu, että olen kohta tavannut kaikki Brysselin Suomi-klubin 2 500 jäsentä.

Turistitekstissäni ehdinkin jo päivitellä, miten törmäsin Bruggen junassa suomalaisiin rouviin, joista toinen vieläpä sellainen rouva keneen minun piti olla reissuni aikana yhteydessä. Maailman pienuus naurattaa vieläkin.

Eikä siinä todellakaan vielä kaikki. Vein lapset syömään heidän ensimmäisenä iltanaan paikalliseen Hard Rock Cafeeseen, koska saman ketjun toimipiste pelasti matkacateringimme viisi vuotta (!!) sitten Barcelonan reissulla. Hinnat ovat hillittömät ja meteli hirveä, mutta ruoka on suomalaisille tuttua Amerikan mättöä. Huomattava seikka (laajan t-paitamalliston ohella) on, että Hard Rock Cafet sijaitsevat aina maan ykköspaikoilla; täällä Grande Placella, Helsingissä Stokkaa vastapäätä, Köpiksessä Tivolin kupeessa ja siellä Barcelonassa Placa de Catalunyalla.

Helsingin ravintolassa meininki oli niin jenkkiä, että palveluakin sai vain englanniksi. Vai kuinka kävikään Brysselissä: Saimme suomenkielisen tarjoilijan. Tarjoilu siis pelasi, ja en kehdannut olla jättämättä tippiä, kun oli oman maan tyttölöi.

Eikä tarvinnut kauaa kaupungilla seikkailla, kun törmäsimme seuraavaan suomalaiseen. Nimettömäksi jäänyt komission virkamies kuunteli aikansa meidän höpinöitämme bussipysäkillä, kunnes vihdoin paljasti kielitaitonsa. Hän tietenkin epäili, että tyhmät turistit ovat eksyksissä ja menossa väärään bussiin.

Tänään kauppakeskuksessa rullaportaissa kuulimme taas suomea. Jostain syystä olimme visusti hiljaa ja hipsimme kasseinemme seuraavaan keitaaseen.

Yritämme siis olla huutelematta tyhmyyksiä ja arvostelematta ohikulkijoita, maailma on suomalaisten!