Luota vaistoosi



Kukaan ei huomannut kertoa noviisille, että varsinainen kokous alkaa vasta kymmeneltä.


Ensimmäisen Bryssel-päivän opetus on, että kannattaa luottaa omaan suuntavaistoonsa. Opetus tuli hankittua sen kuuluisan kantapään kautta. Yritin tulkita jonkun aiemman Brysselin kävijän kirjoittamia ohjeita, ja onnistuin eksymään niiden avulla, vaikka olin parinsadan metrin päässä International Trade Union Housesta. Mutta aamu oli kaunis, ja nyt tunnen kaikki lähikorttelit metri metriltä.

Päivän agenda oli – ei enempää, eikä vähempää kuin – huipputason ay-kokoukseen osallistuminen. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY (also known as ETUC) oli sovittanut hallituksen kokouksensa juuri aikatauluihini sopivaksi. En ollut muilta työkiireiltä ehtinyt hirveästi paneutua etukäteen Euroopan ay-liikkeen näkemyksiin, joten kokouksen seuraaminen kävi työstä. Onneksi puhetta johti lupsakkaasti espanjalainen Ignacio Fernández Toxo

Keskeisenä asiana kokouksessa oli EAY:n näkemykset kesän tulevaan EU:n huippukokoukseen. Korvissa vain vilisi sosiaalidialogia ja oikeudenmukaista talouspolitiikka – mutta ennen kaikkea huolta heikoimmassa asemassa olevista kaikkialla Euroopassa. Huoleen on aihettakin, jos esimerkiksi Espanjassa on useampi kuin joka toinen nuori vailla työtä.

Kokouksen seuraamista helpotti äärimmäisen selkeästi englantia artikuloivat tulkit. Tunsin itseni todella juntiksi, koska olin taatusti ainoa, joka ei osannut muuta kokouskieltä kuin sitä iänikuista enkkua. Muut vaihtoivat kepeästi ranskasta espanjaan, ja tarvittaessa saksaankin. Oma ranskani rajoittuu toistaiseksi napakkaan bonjouriin, jota tarjoan kaikissa mahdollisissa tilanteissa.

Entä se vapaamuotoisempi puoli? Kyllä, ihmiset vaihtoivat poskisuudelmia (en minä sentään). Tee oli ihan ok, mutta muuten tarjoilut eivät olleet kummoiset. Lounaalla join elämäni parhaan Kir Royalin.

Bongasin myös belgialaiset parkkipirkot työssään. Pirkot olivat sen verran skrodeja ja kaljuja (eivätkä siis pirkkopuolisia), että voisin kuvitella väärin pysäköineiden jättävän reklamoinnin joko kokonaan väliin, tai ainakin siirtävän sen johonkin ei-niin-suoraan muotoon.

ps: Älkää peljätkö, en aio jatkossa raportoida ihan joka päivä. Näin seikkailun alussa on vaan niin paljon hämmästeltävää ja kummasteltavaa.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Joka päiväinen kirjoittelu ei ole ollenkaan haitaksi, mielenkiintoista luettavaa!

Suositut tekstit