Nyt helpottaa!

Lähetin juuri sähköpostitse varausvahvistuksen tulevasta asunnostani, ja täytyy myöntää, että helpotus on melkoinen. Sijainti ei ollut ihan sitä, mitä olin ajatellut, mutta muut suureet: hinta ja saatavuus ratkaisivat. Yhtä lukuun ottamatta kaikki välitysfirmat ja muutama yksityinenkin ovat vastanneet yhteydenottoihini, mutta heidän luukkunsa ovat olleet joko varattuja tai järkyttävän hintaisia. Vaikka työnantajani maksaa asumisen Brysselin työkomennuksen ajan, en usko firman limitin venyvän kakkosella alkaviin kuukausivuokriin.

Sitten se ”yhtä lukuun ottamatta”. Välittäjä, josta etukäteen varoiteltiin, mutta jonka näpeissä on kivoja asuntoja kivoilla paikoilla. Rouva Bonjour vastasi puhelimeen kahdesti, ja kehotti kummallakin kerralla soittamaan myöhemmin. Ja myöhemmin hän ei sitten enää puhelimeen vastannutkaan, vaan sain keskustella ranskan- ja englanninkielisen puhelinvastaajan kanssa. Kyllä, lähetin myös sähköpostia ja jätin netin kautta yhteydenottopyyntöjä. Ei pihahdustakaan rouva Bonjourista. Pitäkööt kämppänsä.

Brysselin pesäni on nyt sitten asuntohotellissa – tylsää, mutta kätevää. Loft siivotaan ja lakanat vaihdetaan kerran viikossa. Ei huono ratkaisu kaltaiselleni kodinhengettärelle. Nyt voin pakata yhdet ylimääräiset kengät matkalaukkuun, kun ei ole huolta lakanoista ja pyyhkeistä. Hermojani taatusti säästää myös se, ettei tarvitse kuivatella lakanoita tiloissa, joita ei sellaiseen ole suunniteltu.

Ei asunnon sijainti huono ole, eikä ilmeisesti turvatonkaan. Muutama ihminen työpaikalta jopa suositteli niitä kulmia. Olisin itse suosinut Euroopan pääkaupungin boheemimpia nurkkia, mutta enpä minä Kalliossa asu nykyisinkään. Vieressä on puisto, jonne ilmeisesti pääsee lenkkeilemään jonomuodostelmassa.

Viime hetken taisto kahden tarjolla olleen vaihtoehdon kanssa käytiin yliopistoympäristön ja päivittäisen työmatkan pituuden kesken. Työmatka voitti, vaikka opiskelijailmapiiri olisikin ollut houkutteleva. Työmatkani tulee olemaan vähän vajaa neljä kilometriä. Ei ollenkaan mahdoton matka käveltäväksi PAITSI jos mukana on läppäri epäergonomisessa kassissa, jalassa korkokengät ja päällä toimistovaate, jonka ei soisi hikoavan. Alan siis tutkia julkisten liikennevälineiden reittejä.