Parisuhdepuskurit

Tämä on tuorein, helmikuussa 2007 julkaistu kolumnini. Muistaakseni olin siihen aikas pettynyt, kun pistin sen menemään. Mutta ei se nyt niin kamalalta tunnu, kun olen juuri tunti sitten lähettänyt maailmalle seuraavan.

Tuo kolari on ihan totta, se ei vain sattunut minulle, ja se oli meidän auto, jossa ei ollut abs:iä :)


PARISUHDEPUSKURIT

Kävi pieni onnettomuus. Pellit eivät varsinaisesti ryskyneet eikä raajoja irtoillut, mutta autoni vetokoukku teki ruman jäljen perässä tulleen kulkuneuvon rekisterikilpeen. Tai toisin päin.
Kolarin aiheutti se, että minulla oli alla ABS-jarrut ja takaa tulevalla ei. Tai tarkkaan ottaen rysähdyksen alkuun paneva voima oli puun takaa tielle hyökännyt heijastinvapaa potkukelkkamummo. Kiitos ABS:ien selvisimme pelkin puskurivaurioin

Enkä minä edes tiedä, onko autossani juuri aabeeässät, mutta kyseinen standardi on jäänyt niin hyvin automainonnasta mieleen, että käytän sitä yleisnimityksenä kaikista lukkiutumisenestojärjestelmistä. Yritin kaivella asiaa internetistä. Siellä mm. kerrottiin, että ABS-jarrutus tuntuu jarrujalkaan kevyenä värähtelynä. Minun autossani tuntuu kuin jarruihin olisi kaadettu kilonpaketti sepeliä. Ihmettelen vain, mikä EEC-ajan hilavitkutin automobiilini onkaan asennettu.

Jos autot voivat olla varusteltu näin merkittävissä määrin eri tavoin, täytyy saman päteä myös ihmisiin. Enkä nyt tarkoita pelkästään sitä, että jollakulla on paremmat puskurit kuin toisella.
Liian kirkkaat ajovalot, turhan terhakat spoilerit ja imelä metallihohtoväri saattavat ärsyttää muita tielläliikkujia. Aivan ilmeinen allegoria ihmiskapistuksiin. Puhumattakaan siitä, että jotkut meistä virittävät moottorinsa äärimmilleen ja toiset eivät viitsi edes käydä määräaikaishuolloissa – harjapesuista puhumattakaan.

Osalta meistä pitäisi ehdottomasti poistaa taustapeilit. Ei menneisyyteen tuijottelu tätä hetkeä paranna. Vetokoukku on ihan hyvä lisävaruste, mutta jos ottaa hyvää hyvyyttään liian ison taakaan raahattavakseen, syntyy pelkkää päänsärkyä. Joinain aamuina itse kukin iloitsisi lohkolämmittimestä ja tehoakusta.

Vaan mistä erottaa diesel- ja bensaihmisen? Millainen persoona vaatii peräkseen sedanin erotuksena farkuista?

On ihmisiä, jotka osaavat luonnostaan jarrutella erilaisissa elämäntilanteissa, ja sitten on se toinen sapiens, joka menee päätä pahkaa kohti uusia seikkailuja, uskoo kaiken, mitä hänelle sanotaan ja saa sitten pahemman kerran siipeensä, kun joutuu samaan kelkkaan jarruttelijan kanssa.

Klassinen esimerkki epäsuhteisesta jarrukäyttäytymisestä on kuultavissa Freemanin Kaksi lensi yli käenpesän -laulussa, jossa toinen lyö ennalta arvaamatta luukut kiinni ja se toinen jää haikailemaan pubeihin ja klubeihin.

Joskus eläissäni olen tavannut jopa ihmisiä, joilla on aivan selvästi keskuslukitus päällä ja avaimet hukassa.

***

Lähiviikkoina autojen lisäksi turuilla ja toreilla liukastelevat soppatykit, vaalivankkurit, edustajapyrkyrit. Kansanedustajatarjokkaiden seireenikutsuja ei kannata perihärmäläiseen tapaan juosta karkuun. Juo kahvit, järsi pullat ja hörppää hernerokat päälle. Kerää pinssit, lennäkit ja prosyyrit puolueen tarjoamaan paperikassiin.

Pistä lupailijat tiukille, sillä näillä markkinoilla äänestäjä on kuningas – mutta vain yhden äänen verran.

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 7.3.2007.

Kommentit

Reetta sanoi…
Ai, nekö ne aabeeässät on?! Minusta tuntuu tämän vuosituhannen metallivehkeessä kuin jarruttaisin Stigaa; tekee mieli pompata seisaalleen, kun rautaralli raastaa tietä!
Sanni Halla-aho sanoi…
Stigan jarrutus on hyvin kuvailtu, juuri siltä se tuntuu!

Mun pitää varmaan alkaa tiedottaa tästä plokista, että saan muitakin lukijoita kuin Reetan :)

Suositut tekstit