Ennen oli kartat paperia
Muuttoa suunnittelevalla ihmisellä on paljon velvoitteita, pitää huolehtia sähkösopimukset ja muut. Tärkeintä on tietysti ilmoittaa koko ympäröivälle maailmalle, että osoite muuttuu, en asu ja laskujani vastaanota enää siellä missä ennen.
Kavereille lähetettiin ennen muinoin ilmaiseksi postin mukana kulkeva osoitteenmuutoskortti, jossa on kääntöpuolella muuttomiesten kuva. Nokkelimmat ajoittivat korttien lähettämisen joulun tienoille, ja toivottivat samalla hyvät joulut ja uudet vuodet – maksutta. Nykyisin uusi osoite ilmoitetaan tekstarilla parin hymiön kera.
Kannattaa kuitenkin näin joulupyhien lähestyessä muistaa, että tekstari ei käy joulukortista. Iloisesti vilkkuva ja joululauluja keskeytyksettä soittava sähköposti-joulukorttikin on siinä ja siinä. Aitoon joulumuistamiseen kuluu hieman vaivaa, mustetta sekä sylkeä postimerkin nuolemiseen.
***
Virallinen osoitteenmuutos tehtiin aikaisemmin itsejäljentävälle kaavakkeelle, josta yksi osa meni Postille ja toinen väestötietojärjestelmään ja loput ties minne, sivuja taisi olla kaikkiaan viisi. Kaikkien perheenjäsenten nimet sovitettiin kirjain kirjaimelta kaavakkeen lokeroihin. Nyt tämänkin asian voi hoitaa 24/7 puhelimitse tai internetissä.
Väestörekisterikeskuksen sivuilla luvataan, että osoitteenmuutos huolitaan netin välityksellä, kunhan on osoittaa kansalaisvarmenne. Siis mikä? Sirullinen henkilökortti kävisi kansalaisvarmenteesta. Luontainen epäilykseni herää välittömästi. Piruako se siru kenellekään todistaa? Ja mihin kortti siruineen tietokoneessa työnnetään? Entä miksei puhelimitse muutosilmoitusta tehdessä tarvita siruja eikä mirhameita?
Onneksi saan jättää tietoni myös nettipankkitunnusten avulla, joten tuumasta toimeen. Vaikka en ole ihan eilisen teeren tyttö tiedon valtateillä, menee pari kertaa hermo, kun en ymmärrä Postin ja Väestörekisterikeskuksen tarkoitusperiä.
Viikon kuluttua selviää, onko tieto mennyt perille myös meidän mukavalle postinkantajallemme. Vielä kun tietäisi, mihin kaikkiin paikkoihin uusi osoitetieto välittyy virallisia teitä, ja mihin joudun itse pirauttelemaan.
***
Pohjola piirtyy kartalle -näyttelyssä voi käydä tutustumassa vanhoihin karttoihin. Museoihin kartat pitää kai jättääkin, koska ihmiset eivät enää osaa käyttää niitä. Jokainen itseään kunnioittava autoilija on jo hankkinut itselleen navigaattorin, ja jonottaa siihen Keski-Euroopan päivitystä, jos vaikka joskus tulisi menoa sinne päin.
Toinen merkki siitä, että karttoja ei osata enää lukea, ovat joka kesä tienpenkkoja kilpaa koirankakkojen kanssa koristavat sydämet, auringonkukat ja muut kyltintekeleet, joiden tarkoitus on ohjata häävieraita juhlapaikoille. Vuodesta toiseen jaksan ihmetellä, miksi häihin tuleva väki ei löydä omin voimin perille. Eihän ihmisiä parturiin, työpaikalle tai autokauppaankaan kukkasin ohjata. Jos hääpaikka todellakin on niin monen mutkan takana, järjestäisivät sitten vaikka yhteiskuljetuksen.
Osoitteenmuutos www.muuttoilmoitus.fi tai puhelimitse 0203 456 456. John Nurmisen Säätiön näyttely Pohjola piirtyy kartalle 25.2.2007 saakka Sederholmin talossa (Aleksanterinkatu 16–18, Helsinki).
Kavereille lähetettiin ennen muinoin ilmaiseksi postin mukana kulkeva osoitteenmuutoskortti, jossa on kääntöpuolella muuttomiesten kuva. Nokkelimmat ajoittivat korttien lähettämisen joulun tienoille, ja toivottivat samalla hyvät joulut ja uudet vuodet – maksutta. Nykyisin uusi osoite ilmoitetaan tekstarilla parin hymiön kera.
Kannattaa kuitenkin näin joulupyhien lähestyessä muistaa, että tekstari ei käy joulukortista. Iloisesti vilkkuva ja joululauluja keskeytyksettä soittava sähköposti-joulukorttikin on siinä ja siinä. Aitoon joulumuistamiseen kuluu hieman vaivaa, mustetta sekä sylkeä postimerkin nuolemiseen.
***
Virallinen osoitteenmuutos tehtiin aikaisemmin itsejäljentävälle kaavakkeelle, josta yksi osa meni Postille ja toinen väestötietojärjestelmään ja loput ties minne, sivuja taisi olla kaikkiaan viisi. Kaikkien perheenjäsenten nimet sovitettiin kirjain kirjaimelta kaavakkeen lokeroihin. Nyt tämänkin asian voi hoitaa 24/7 puhelimitse tai internetissä.
Väestörekisterikeskuksen sivuilla luvataan, että osoitteenmuutos huolitaan netin välityksellä, kunhan on osoittaa kansalaisvarmenne. Siis mikä? Sirullinen henkilökortti kävisi kansalaisvarmenteesta. Luontainen epäilykseni herää välittömästi. Piruako se siru kenellekään todistaa? Ja mihin kortti siruineen tietokoneessa työnnetään? Entä miksei puhelimitse muutosilmoitusta tehdessä tarvita siruja eikä mirhameita?
Onneksi saan jättää tietoni myös nettipankkitunnusten avulla, joten tuumasta toimeen. Vaikka en ole ihan eilisen teeren tyttö tiedon valtateillä, menee pari kertaa hermo, kun en ymmärrä Postin ja Väestörekisterikeskuksen tarkoitusperiä.
Viikon kuluttua selviää, onko tieto mennyt perille myös meidän mukavalle postinkantajallemme. Vielä kun tietäisi, mihin kaikkiin paikkoihin uusi osoitetieto välittyy virallisia teitä, ja mihin joudun itse pirauttelemaan.
***
Pohjola piirtyy kartalle -näyttelyssä voi käydä tutustumassa vanhoihin karttoihin. Museoihin kartat pitää kai jättääkin, koska ihmiset eivät enää osaa käyttää niitä. Jokainen itseään kunnioittava autoilija on jo hankkinut itselleen navigaattorin, ja jonottaa siihen Keski-Euroopan päivitystä, jos vaikka joskus tulisi menoa sinne päin.
Toinen merkki siitä, että karttoja ei osata enää lukea, ovat joka kesä tienpenkkoja kilpaa koirankakkojen kanssa koristavat sydämet, auringonkukat ja muut kyltintekeleet, joiden tarkoitus on ohjata häävieraita juhlapaikoille. Vuodesta toiseen jaksan ihmetellä, miksi häihin tuleva väki ei löydä omin voimin perille. Eihän ihmisiä parturiin, työpaikalle tai autokauppaankaan kukkasin ohjata. Jos hääpaikka todellakin on niin monen mutkan takana, järjestäisivät sitten vaikka yhteiskuljetuksen.
Osoitteenmuutos www.muuttoilmoitus.fi tai puhelimitse 0203 456 456. John Nurmisen Säätiön näyttely Pohjola piirtyy kartalle 25.2.2007 saakka Sederholmin talossa (Aleksanterinkatu 16–18, Helsinki).
Kommentit