Kompostin kautta kassalle

Matti Tyynysniemi tutkaili taannoin Hesarissa luomu- ja lähiruuan eroja. Meillä tavallisilla taatelintallaajillahan ne menevät herkästi sekaisin. Lehtijutusta selvisi, että kaikki, mikä on luomua, ei todellakaan ole lähiruokaa ja päinvastoin. Mielikuvat pyörittävät markkinoita, sillä luomuruuan terveyshyötyjä tai pienempiä saastemääriä ei juurikaan ole pystytty todistamaan. Tämä pitkälti siksi, koska millään instanssilla ei ole ollut mahdollisuuksia tai haluja suorittaa perusteellista tutkimustoimintaa. Eniten ruokafarssissa hämmentää se, että olemme tilanteessa, jossa kaiken järjen mukaan oikea vaihtoehto – mahdollisimman puhdas ruoka – ei olekaan vakio, vaan puhtaudesta on tehty erikoisominaisuus Etenkin kun tämä erikoisuus korreloi hintaa ylöspäin.

Mutta mikä on tilanne muissa klustereissa, vaikka tekstiteollisuudessa? Nyt markkinoille tulleet pitkät artikkelit edustavat samaa arvomaailmaa kuin pikaruuan vastaiskuksi jokunen vuosi sitten muodostunut prosessin hitautta korostava kulinaristinen suuntaus.

Journalismissa lähijutut ovat niitä pieniä täyttöpaloja lehden sivuilla, joissa kerrotaan, miten naapurin kissaa on ammuttu tai miten monta rattijuoppoa jäi rysään lauantaiaamuna. Ei hirveän laadukasta.

Vielä huolestuttavampia ovat luomujutut. Ne ovat tietenkin lukijoiden itsensä rustaamia selostuksia, joihin ei ole ammattilaisen käsi päässyt puuttumaan. Innokas futisjunnun vanhempi kirjoittaa turnauskertomuksia ja ottaa huonoja kuvia (omasta lapsestaan). Puhtaimmillaan lähijuttu edustaa lehtien todellista kuonaa ja viemäriverkostoa: tekstaripalstat!

Sen sijaan reilun kaupan journalismiin pätee samat säännöt kuin elintarvikkeisiinkin. Paitsi että juttuja ei osteta kehitysmaista, reiluutta tarvitsevat myös ihan kotimaiset nuoret ja vähän vanhemmatkin silpputöiden sakkaan jämähtäneet ammattilaiset. Vielä kun saisi lukemiinsa juttuihin jonkun merkin siitä, että tämän tekstin kirjoittaja ja kuvan ottaja ovat saaneet työstään kunnon korvauksen ja heillä on ollut stressittömät työolosuhteet ja -aikataulut. Radiossa reiluja juttuja voisi edeltää pirtsakka tunnari.