Vihreä hegemonia vie hengen
Joskus - itse asiassa aika usein - minulla on päässäni selkeä ajatus, mitä haluan tekstissäni sanoa. Vaivaan ja vatkaan siitä ennakkoon viikkokaupalla, joskus jopa kuukausia. Kun asia sitten tulostuu aivoradoiltani näppiksen kautta tietokoneelle, ei mikään enää olekaan niin selkeää.
Tämä turina on hyvä esimerkki ko. prosessista. saamani palautteen mukaan viesti ei ihan välittynyt.
VIHREÄ HEGEMONIA VIE HENGEN
Alakoulun ympän tunnilla oli ollut puhetta ilmastonmuutoksesta. 10-vuotias ihmetteli, miksi ilmastonmuutos tarkoittaa vain ilmaston lämpenemistä. Eiks muutos voi tapahtua kumpaan tahansa suuntaan? Hyvä kysymys. Ennen vanhaan ilmastonmuutos tarkoitti rajua kylmenemistä, jääkausistumista.
Kymmenvuotiaat ja me vähän vanhemmatkin saamme päivittäin silmät ja korvat täyteen ilmastonmuutosta, hiilijalanjälkeä, ekologisuutta ja syyllistämistä. Jos et ajattele vihreästi, olet huono ihminen. Jos et huomioi kaikissa elintoiminnoissasi niiden vaikutusta lastenlastesi elämään, olet vastuuton tuhlari. Miten tässä näin on päässyt käymään?
Minulla on vastaus esittämääni kysymykseen: pahamaineinen etelän media! Kun katsoo maailmaa vaaleanvihreiden lasien läpi, huomaa ympäristössä rutkasti epäkohtia. Ruuhka-Suomen mediataloissa työskentelee suuri joukko ympäri vuoden pyöräileviä kasvissyöjämarttyyrejä, joilla on kotona kompostori ja jalassa El Naturalistat. Kuplavesi, katumaasturit ja kaikenmoinen kerskakulutus saavat säännöllisesti kuulla kunniansa.
Tilanne on verrattavissa ylipolitisoituneeseen 70-lukuun, jolloin omat vanhempani ahdistuivat laululiikkeestä ja maassamme vallinneesta neukkusympatiseerauksesta. Rauhanmarssilta poisjäänti vastasi 2010-luvun yksityisautoilua.
***
Tietysti luonnon, maapallon, ihmiskunnan ja muutaman elikon suojeleminen on tärkeää. Kyllä minäkin jätteeni lajittelen, mutten valvo öitäni Itämeren saastumista surren. Kun yksi teema nostetaan keskustelussa ylitse muiden aina uudestaan ja uudestaan, osa ihmisistä turtuu, toisilla herää vastareaktio.
Tänä syksynä on keskusteltu toimittajien poliittisten taustojen julkituomisesta. Olisiko muutkin sidokset syytä julkistaa?
Tämä turina on hyvä esimerkki ko. prosessista. saamani palautteen mukaan viesti ei ihan välittynyt.
VIHREÄ HEGEMONIA VIE HENGEN
Alakoulun ympän tunnilla oli ollut puhetta ilmastonmuutoksesta. 10-vuotias ihmetteli, miksi ilmastonmuutos tarkoittaa vain ilmaston lämpenemistä. Eiks muutos voi tapahtua kumpaan tahansa suuntaan? Hyvä kysymys. Ennen vanhaan ilmastonmuutos tarkoitti rajua kylmenemistä, jääkausistumista.
Kymmenvuotiaat ja me vähän vanhemmatkin saamme päivittäin silmät ja korvat täyteen ilmastonmuutosta, hiilijalanjälkeä, ekologisuutta ja syyllistämistä. Jos et ajattele vihreästi, olet huono ihminen. Jos et huomioi kaikissa elintoiminnoissasi niiden vaikutusta lastenlastesi elämään, olet vastuuton tuhlari. Miten tässä näin on päässyt käymään?
Minulla on vastaus esittämääni kysymykseen: pahamaineinen etelän media! Kun katsoo maailmaa vaaleanvihreiden lasien läpi, huomaa ympäristössä rutkasti epäkohtia. Ruuhka-Suomen mediataloissa työskentelee suuri joukko ympäri vuoden pyöräileviä kasvissyöjämarttyyrejä, joilla on kotona kompostori ja jalassa El Naturalistat. Kuplavesi, katumaasturit ja kaikenmoinen kerskakulutus saavat säännöllisesti kuulla kunniansa.
Tilanne on verrattavissa ylipolitisoituneeseen 70-lukuun, jolloin omat vanhempani ahdistuivat laululiikkeestä ja maassamme vallinneesta neukkusympatiseerauksesta. Rauhanmarssilta poisjäänti vastasi 2010-luvun yksityisautoilua.
***
Tietysti luonnon, maapallon, ihmiskunnan ja muutaman elikon suojeleminen on tärkeää. Kyllä minäkin jätteeni lajittelen, mutten valvo öitäni Itämeren saastumista surren. Kun yksi teema nostetaan keskustelussa ylitse muiden aina uudestaan ja uudestaan, osa ihmisistä turtuu, toisilla herää vastareaktio.
Tänä syksynä on keskusteltu toimittajien poliittisten taustojen julkituomisesta. Olisiko muutkin sidokset syytä julkistaa?
Kommentit