Populismi on perkeleestä

Kiitokset kokoomusnuorelle, se tuli taas todistettua: populismi toimii vain negatiivisissa asioissa. Paska myy paremmin kuin humaani tavara. Kuinka moni linkittäisi sosiaalisessa mediassa juttua, jossa vaaditaan pontevasti asuntoja kaikille vähäosaisille tai väännetään vitsiä siitä, miten heikossa jamassa vanhuspalvelut ovat?

Toinen teoriani on, että nopein reitti julkisuuteen on tehdä mahdollisimman iso rikos – ja jäädä siitä kiinni. Loin julkkisteoriani jo viime vuosituhannen puolella aikana ennen tositeeveetä, mutta väitän edelleen, että se pitää kutinsa. Idols-karsintoihin, hullujen FB-haasteiden toteuttamiseen tai BB-talossa dokailuun kuluu paljon enemmän aikaa kuin murhaan tai ryöstöön.

Parhaassa tapauksessa tarinasi päätyy kirjaksi ja elokuvaksi ja saat oman keräilyhahmon McDonaldsiin.

Tietenkin olen vahingoniloinen, kun joku porvari möläyttelee tyhmiä julkisuudessa. Mutta ilman tuota möläytystä minullekaan ei olisi jäänyt hänen nimensä (jota en aio kiusallanikaan mainita) mieleen. Ilmeisesti myös kokoomuslaiset vannovat sen vanhan viisauden nimeen, että any publicity is good publicity – kunhan nimi on kirjoitettu oikein.

Ajoitus minua vain vähän ihmetyttää. Umpimusta heitto vasta kuntavaalien jälkeen on vähän outo.

Hyvä juttu, että populismi ei ole vain perussuomalaisten yksinoikeus. Pyydän, suorastaan vaadin lisää möläyksiä läpi poliittisen kentän. Mielellään sammakoita saisi päästellä suustaan muutkin ikäluokat kuin nuoret. Kokeneemmilla politiikan tekijöillä on taatusti laajempi repertuaari keksiä möläytyksiä, ja ehkä retoriikkakin paremmin hallussa.

Jos suunnitelmani toteutuisi, populismi arkipäiväistyisi ja menettäisi merkityksenä. Soinin kavereiden terä tylsyisi, ja seuraaviin vaaleihin pitäisi keksiä uudet konstit. Tai hävitä. Ja hävetä.