Lause hukassa

Ilta oli kuitenkin ihana, sellainen raikas huhtikuun ilta, jolloin kolmekymmentä täyttäneet miehet tajusivat, että heidän pitäisi mennä ostamaan tyttöystävälleen sormus.

Luin joululomalla hyvän kirjan. Kun olin aikani meuhkannut kaikille, jotka jaksoivat kuunnella, miten hyvän kirjan olin lukenut, aloin miettiä, mikä tekee kirjasta hyvän juuri minun mielestäni.

Miettimistä helpotti se, että luin samaisella joululomalla myös pari keskivertoa kirjaa. Ihan kivoja dekkareita, joiden käänteitä vähän jännitti, mutta jotka eivät juuri ravinneet sielua. Pelkkä sujuva tarina ei siis tee kirjasta loistavaa.

Kirjan täytyy herättää ajatuksia. Sen arvomaailmassa, ajatuksissa ja sanomisissa täytyy olla jotain omaperäistä ja uutta. Tai vanhaa mielenkiintoisesti paketoituna.

Toiset kirjat ovat hyviä sen takia, että niiden kieli on erityisen kaunista tai erikoista, jollain lailla unohtumatonta. Joskus kirjat sisältävät niin nasevia lauseita, että ne on pakko kirjoittaa itselleen ylös tai levittää niitä muille kirjailijan nerokkuutta todistaen.

Hyvä ihmissuhde vaatii, että pystyy sietämään ja jopa suojelemaan toisen illuusiota.

Mutta onnistuneen kirjan on oltava muutakin kuin kokoelma onnistuneita lauseita. Monesti kirjailijan nohevuuteen turtuu. Taitava kirjoittaja tulostaa välillä tasapaksua tekstiä, jotta nokkeluudet erottuvat edukseen.

Minuun vetoavat tietenkin hassut tai hieman absurdit ajatukset.

Kirjan teksti saattaa olla monikerroksista ja niin syvällistä, että lukeminen tuntuu tarpomiselta. Riskinä on, että lukija hukkuu tekstiin ja hukkaa punaisen langan. Jos lukiessa tuntee itsensä tyhmäksi, ei kokemus välttämättä ole sen arvoinen, että jakaisi jatkaa opuksen loppuun saakka. Mutta jos tällaisessa vähän vaativammassa lukukokemuksessa pysyy mukana juonessa loppuun saakka, se on hieno ja palkitseva kokemus.

Ai mikä se hieno kirja sitten oli? Se oli Andrew O'Haganin Maf-koira ja hänen ystävänsä Marilyn Monroe. Mutta ei teidän tarvitse sitä välttämättä lukea, sillä olen ripotellut parhaat lainaukset tekstin joukkoon. Paitsi yhden, jonka kirjoitin ylös ja hukkasin johonkin. Voisiko joku etsiä sen kirjasta?