Yksin, muttei yksinäinen

Asiantuntijavaihto Brysseliin on tehnyt minusta mielenkiintoisen ihmisen – ainakin blogin lukijamäärien kasvun perusteella. En oikein osaa päättää, onko se hyvä vai huono asia. Toisaalta on kivaa, että ihmiset lukevat turinoitani, toisaalta olisi kivaa, jos ihmisiä kiinnostaisivat myös perusarjessa Suomen kamaralla kirjoittamani syvälliset pohdinnat.

Arki täällä EU:n sydämessä on sosiaalisempaa kuin kotona Rajamäessä. Monet Brysseliin syystä tai toisesta tulevat tutut poikkeavat käymään, ja Facebookissa riittää keskusteltavaa sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa ei oltaisi muuten yhteyksissä. En ole kuitenkaan itse muuttunut yhtään sosiaalisemmaksi tai paremmaksi ihmiseksi, sillä aloitteet ovat tulleet pääasiassa muiden suunnalta.

Yhden ihmisen maailmalle lähtö – vaikka vain väliaikaisesti – vaikuttaa monen ihmisen elämään. Matkaan valmistautuminen ja kaukaisessa kaupungissa asustelu ei ole yhtään niin yksinäistä puuhaa kuin luulisi. Ennen matkaa kaikki tutut, työkaverit, läheiset sekä jollain etäiselläkin lailla asiaan linkittyneet ihmiset tulivat kyselemään ja juttelemaan. Sain neuvoja ja pääsin antamaan niitä.

Vaikka olen hoitanut reissaamiseni suunnittelun ja valmistelut itsekseni, aiheuttaa se ylimääräistä työtä monelle muullekin. Olen kaikesta siitä vaivannäöstä kiitollinen. Ja pahoillani. Yleensäkin maailmassa minusta on kiusallista, jos joku joutuu kärsimään minun takiani. Nyt olen työllistänyt koko joukon ihmisiä oman projektini onnistumisen vuoksi.

Armaani menetti tyttöystävänsä Euroopalle. Anteeksi. Työkaverini joutuvat tekemään minun töitäni. Anteeksi. Lapset joutuvat ottamaan vastuuta isommista asioista kuin koskaan ennen. Anteeksi. Lasteni isä joutuu joustamaan takiani. Anteeksi. Ystäväni joutuvat hoitamaan kissojani. Anteeksi. Kissojen huoltovälit venyvät. Anteeksi. Äitini kantaa minusta huolta entistäkin enemmän. Anteeksi. Jäin pois taloyhtiön kokouksesta. Anteeksi. En ole ollut tekemässä omaa osuuttani lumitöistä. Anteeksi.

Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Usein illalla nukkumaan käydessä jatkankin. Huonoa omatuntoani hieman tasoittaa kaikki se, mistä jään paitsi; ystävän synttärikekkerit, toisen väikkäritilaisuus ynnä monen monta kilometriä kevätlatuja.