Vieraissa käyminen kannattaa
Voiko tätä hymyä vastustaa? |
Kulunut viikko on osoittanut, että vieraissa
käymiseen yleisesti liitetty negatiivinen kaiku on osin perusteetonta. Kun on
vähän vierasta kokaissut, osaa arvostaa omaansa ihan uudella tavalla.
Olen monesti julkisesti tunnustanut, että vakisuhteeni
perustuu pääasiassa ulkonäkötekijöihin. Makea muotoilu ja vaarallinen katse
saavat sukat pyörimään tämän tytön jaloissa. Tiedän myös, että valintani on juuri
minulle paras, mitä markkinoilta löytyy – se oikea.
Joskus elämä kuitenkin koettelee, ja erehdyin kohtelemaan kaltoin
sitä oikeaa. En ollut varsinaisesti
väkivaltainen, pelkästään ajattelematon. Seurauksena oli pitkän pitkä naarmu
oikeassa kyljessä ja pakkoero peltien parantelun ajaksi. Lohduksi sain vähän
kauppakassia kookkaamman kaverin suoraan Etelä-Koreasta. Pakkoliittomme tuntui julkiselta
nöyryytykseltä ja turhan suurelta rangaistukselta pieneen, viattomaan virheeseeni
nähden.
Miten vakaalla pohjalla voi väliaikainenkaan suhde olla, kun
lähtötilanne on tämä?
Rangaistus laajeni, kun pääsin sivupidon kanssa yleisille
teille. Vaikka oma liikennekäyttäytymiseni oli ihan yhtä hyvää tai huonoa kuin
ennenkin, oli statukseni autostraadoilla muuttunut. Lainakipponi kuuluu tieliikenteen
ravintoketjussa selvästi perhekokoista Peugeotia alemmalle portaalle, koska
mopoautoja lukuun ottamatta kaikki muut autot ohittavat minut.
Vajaan viikon mittaisen vieraalla pelillä ajelun jälkeen
olen myös ymmärtänyt, mitä ovat ne paljon puhutut kaikki herkut. Ranskalaisessa rakkaassani on monta pientä
toimintoa, jota en aiemmin ole osannut arvostaa. Tai vaikka olisin ne
noteerannutkin, olen selvästi alkanut pitää niitä itsestäänselvyytenä. Esimerkiksi
valaistu peili kummassakin aurinkolipassa tuntuu olevan niin suuri harvinaisuus
miesvaltaisessa autoinsinöörien maailmassa, että mielitietylläni ei juurikaan
ole uskottavia haastajia.
Suhteen pysyvyyden puolesta puhuu myös se, että olen yhteisten
vuosiemme varrella hemmotellut Rennes’n rakasta paljon suuremmilla summilla
kuin esimerkiksi lapsiani.
Kommentit