Pakkoliitos porvareihin?
Yleisönosastokirjoitus pitkästä aikaa. ja suoraan sydämestä, kuten paatoksesta voi päätellä. Julkaistiin uutispäivä Demarissa joskus keväällä.
PAKKOLIITOS PORVAREIHIN
Helsingin valtuuston demariryhmä päätti näyttää maalaistovereille kaapin – tai siis tietullipömpelin – paikan. Meillä Helsingissä työssäkäyvillä maalaisilla on ilmeisesti ollut tähän saakka kohtuuttoman pienet työmatkakulut. Onneksi veljet ruiskukka rinnassa vielä jaksavat vastustaa pitkänmatkalaisten kyykyttämistä.
Nuorempana ja ah niin radikaalina olisin jo laittanut jäsenkortin naulaan. Nyt vielä harkitsen henkilökohtaista pakkoliitosta porvareihin. Eihän se puoluejohdon syy ole, jos stadin jengi ei näe kunnallisvaaleja pidemmälle.
***
Viimeisimmän bensan hinnan korotuksen jälkeen olen yksityisautoillut työmatkat hyvillä mielin; tämä on ruohonjuuritason päästökauppaa parhaimmillaan. Ehdin penkinlämmittimen lämmittäessä pehvaani laskeskella, että olen elänyt suurimman osan elämästäni taloudessa, jossa ei ole autoa. Nyt kun aidosti tarvitsen menopeliä, voin ajella muutaman vuoden ilman tunnontuskia.
Pienessä kuntataajamassa ei valitettavasti pärjää ilman omaa autoa. Tervetuloa meille Rajamäkeen ostamaan lapsille nappiksia tai silmälaseja – lähikaupoista ei löydy edes oikeanlaista siideriä. En kuitenkaan ole vaihtamassa maalaiselämää asvalttireservaattiin.
Ehkä jonain päivänä palaan taas julkisen liikenteen käyttäjäksi. Tällä hetkellä se vie aikaa tuplasti henkilöautoon verrattuna. Bussit seisovat 3-tien ruuhkassa siinä missä pikkuautotkin. Kun auto on velaton, tulee päivittäinen työmatka henkilöautolla bussia edullisemmaksi.
Mutta pitäähän maailma pelastaa – tai ainakin kaunis pääkaupunkimme. Kehottaisinkin Helsingin demareita katsomaan peiliin. Esimerkiksi Hakaniemessä käy autolla töissä lukuisia helsinkiläisiä omalla autollaan ihan tästä kymmenen kilometrin säteeltä. Ehdotan, että kaikki helsinkiläiset autot pannaan verolle. Täällähän on niin sujuva joukkoliikenne, että matka kyllä taittuu.
PAKKOLIITOS PORVAREIHIN
Helsingin valtuuston demariryhmä päätti näyttää maalaistovereille kaapin – tai siis tietullipömpelin – paikan. Meillä Helsingissä työssäkäyvillä maalaisilla on ilmeisesti ollut tähän saakka kohtuuttoman pienet työmatkakulut. Onneksi veljet ruiskukka rinnassa vielä jaksavat vastustaa pitkänmatkalaisten kyykyttämistä.
Nuorempana ja ah niin radikaalina olisin jo laittanut jäsenkortin naulaan. Nyt vielä harkitsen henkilökohtaista pakkoliitosta porvareihin. Eihän se puoluejohdon syy ole, jos stadin jengi ei näe kunnallisvaaleja pidemmälle.
***
Viimeisimmän bensan hinnan korotuksen jälkeen olen yksityisautoillut työmatkat hyvillä mielin; tämä on ruohonjuuritason päästökauppaa parhaimmillaan. Ehdin penkinlämmittimen lämmittäessä pehvaani laskeskella, että olen elänyt suurimman osan elämästäni taloudessa, jossa ei ole autoa. Nyt kun aidosti tarvitsen menopeliä, voin ajella muutaman vuoden ilman tunnontuskia.
Pienessä kuntataajamassa ei valitettavasti pärjää ilman omaa autoa. Tervetuloa meille Rajamäkeen ostamaan lapsille nappiksia tai silmälaseja – lähikaupoista ei löydy edes oikeanlaista siideriä. En kuitenkaan ole vaihtamassa maalaiselämää asvalttireservaattiin.
Ehkä jonain päivänä palaan taas julkisen liikenteen käyttäjäksi. Tällä hetkellä se vie aikaa tuplasti henkilöautoon verrattuna. Bussit seisovat 3-tien ruuhkassa siinä missä pikkuautotkin. Kun auto on velaton, tulee päivittäinen työmatka henkilöautolla bussia edullisemmaksi.
Mutta pitäähän maailma pelastaa – tai ainakin kaunis pääkaupunkimme. Kehottaisinkin Helsingin demareita katsomaan peiliin. Esimerkiksi Hakaniemessä käy autolla töissä lukuisia helsinkiläisiä omalla autollaan ihan tästä kymmenen kilometrin säteeltä. Ehdotan, että kaikki helsinkiläiset autot pannaan verolle. Täällähän on niin sujuva joukkoliikenne, että matka kyllä taittuu.
Kommentit