Tanskan matkailijan ABC

Juu, juu, ABC:n tekeminen on tuhat kertaa käytetty kikka. Mutta käytänpä sen nyt tuhannennen ja ensimmäisen kerran.

A – Aamiainen on matkustajan ykkösateria, koska se on ainoa, joka sisältyy hintaan. Kaikissa hotelleissamme oli ihan ok aamiaiset – ainakin paremmat kuin esim. Lontoon hotskuissa ikinä. Skagenin hotellin spessujuttuna oli itse suoritettava munankeitto – kivaa, mutta aikaa vievää.

B – Baileys. Nautiskelin matkalla sekä Baileys-pirtelöä että -teetä. Erityisesti tee oli oikein hyvää ja kermaista. Ei pirtelökään pahaa ollut.

C – Credit card. Matkaoppaissa varoiteltiin, ettei Tanskassa käy Visa niin yleisesti kuin Suomessa. Koska minulla on samansuuntaisia kokemuksia Saksasta, varasimme mukaan kassikaupalla käteistä. Visa kuitenkin kävi about joka paikkaan. Monissa paikoissa pystyi maksamaan myös debitillä. Tanskan setelit oppii helposti, mutta kolikkojen arpominen kassalla oli kovin hidasta. Vaihtaisivat euroihin…

D – Dyynit. Hiekkaa, hiekkaa, hienoa hiekkaa riitti Skagenissa silmänkantamattomiin. Huikea kokemus oli myös hotellin vieressä sijainnut sisämaan dyyni, jossa pääsi kokeilemaan, miltä tuntuu olla tuulisella aavikolla. Hienonhienon hiekan pistelyä ei pysty sanoin kuvaamaan, se täytyy itse kokea.

E – Earl Gray. Tanskalaiset ovat selkeästi kahvinjuojakansaa, kuten suomalaisetkin. Aamiaispöydissä oli kahvitermarit, teepussittelijat sai hakea haalean vetensä noutopöydästä. Ei tilanne kumminkaan niin huono ollut; turistit osaavat sulkea yhteistermarin kannen paljon paremmin kuin vaikka meillä työpaikan kahviossa. Skagenin Hjorths & Kokholmshotelsissa oli haudutettua teetä. Ei sielläkään earl grayta, mutta tuo yllä mainittu baileystee paikkasi hyvin puutetta. Kööpenhamina on täynnä tunnelmallisia pieniä kahviloita, joihin on tuotu myös teekulttuuria. Kulttuuri on kuitenkin mennyt minun makuuni vähän överiksi. Yritetään keksiä kaikkea eksoottista ja spesiaalia, mutta unohdetaan samalla hyvät perusjutut – kuten earl gray.

F – Salvatore Ferragamo sai uuden käyttäjän suunnittelemilleen kengille. Hurjasti alennusta ja vain yksi varvas tuntuu ylimääräiseltä. Ja Rihannalla on samanlaiset. Nyt pitää sitten opetella kävelemään niillä.

G – Gourmee loisti poissaolollaan. Valitettavasti. Valitsimme ravintolat huolella, mutta ei käynyt flaksi tällä kertaa. Jäpätystä myös siitä, että vain yhdessä kolmesta hotellista oli jääkaappi huoneessa, joten kaikki ruokailu tapahtui kädestä suuhun -menetelmällä. Kassinpohjat olivat jatkuvasti täynnä lämmenneitä vesi- ja limupulloja.

H – Hop on, hop off -bussit pilasivat yhden matkapäivämme. Todella hyvä idea, ja muistaakseni se toimiikin kohtalaisesti monissa muissa (isommissa?) turistikaupungeissa. Mutta Kööpenhaminassa ei. Odottelimme täydet puoli tuntia joka ikisen bussinvaihdon yhteydessä, ja laukkasimme pariin otteeseen niiden perässä (kohtalokkain seurauksin). Ei kivaa.

I – Iso-Beltin silta. Kuskini oli jo etukäteen intoillut isojen siltojen ylittämisestä. Minä suhtauduin coolimmin. Vaan olihan se hieno kokemus ajaa suoraan pilveen katedraalimaisten pylväiden välistä. Ajoimme myös pienempiä siltoja, mutta Malmöön vievää siltaa (sittemmin Silta-sarjasta tuttua The Siltaa) ihailimme vain kaukaa. Iso-Beltin siltamaksu sai tukan nousemaan pystyyn, sillä olimme tottuneet Italian maanteiden parin euron taksoihin.

J – Jokaiselle jotain. Vietimme Tanskassa kolme erilaista lomaa. Ensin Kööpenhaminassa suurkaupungin turistimeininkiä, sitten Skagenin dyynejä samoten ahavoitunutta merielämää. Kolmas osio oli teemalla tanskalaiset hurmaavat pikkukaupungit ja -kylät viljavin maisemin. Lomamme kytki toisiinsa teema ”Tanskan moottoritiet”.

K – Kulkuneuvot. Alun perin meidän piti tehdä junamatka Tanskaan. Pieni selvittely kuitenkin osoitti, että junailu on monta kertaa kalliimpaa kuin lentäminen. Sitten päätimme lähteä autolla, koska automatkailu sopii meille. Autoilussa tökkäsi toisaalta ajan puute ja toisaalta se, että lauttamatkat ovat heinäkuussa kalleimmillaan. Pitkän matkan lomasuunnittelu kilpistyi sitten siihen, että ostimme toukokuussa todella edulliset lennot Finnairilta ja teimme majoitusvaraukset Booking.comin kautta. Ihan kaikkia öitä emme buukanneet, vaan jätimme varaa seikkailulle.

L – Liikenne. Aivan järkyttävät liikenneruuhkat varjostivat Skagenin matkaamme. Autossa nököttäessä kului pari tuntia ylimääräistä. Lomalaiselle tunnit ovat vielä tärkeämpiä kuin työaikana ruuhkassa istutut. Tietöiden lisäksi matkaa pitkittivät keskieurooppalaiset kaikkien kaverit, eli karavaanarit. Näimme matkalla myös yhden onnettomuuden, jossa asuntovaunu oli mennyt ihan tuhannen päreiksi ja sitä vetänyt auto oli vinksallaan moottoritien nurmialueella. Onnettomuus katkaisi vastakkaisiin suuntaan ajelevien matkan moneksi tunniksi.

M – Mustelmat. Vedin lipat keskellä Kööpenhaminaa toisena matkapäivänä. Lähdin juoksemaan Hop on -bussin perään, mutten oikeasti ehtinyt ottaa askeltakaan, vaan jotenkin kummallisesti kompastuin katukivetykseen. Huom: ei korkokenkiä jalassa. Loppumatka kului TÖRKEÄN näköisten, lommoisten polvien kera. Kylläpä nolotti mm. käydä Louboutinilla sovittelemassa kenkiä.

N – Nauru. Ilman huumoria ei jaksa istua työpäivän mittaista ajomatkaa kahdestaan. Etenkin kun kotteron ulkopuolella on kesä kauneimmillaan. Erityisen suurta iloa meille tuottivat Tanskan tielaitoksen kyltit, joissa varoiteltiin ”satunnaisesti pierukontrollista”. Valitettavasti en onnistunut nappaamaan niistä yhtään valokuvaa todistusaineistoksi.

O – Omatoimimatkailu on ehdottomasti meidän juttumme, mutta välillä on kiva heittäytyä myös turistiksi. Ei paikallisiin asukkaisiin hirveästi tutustu kummassakaan vaihtoehdossa. Kööpenhaminassa suomea kuuli joka nurkalla, mutta Skageniin tai etelän lomakaupunkiimme Assensiin ei suomalaisia ollut eksynyt. Kööpenhaminan keskusrautatieasemalta ei kuitenkaan löytynyt Hesaria – eikä sitä näemmä tarjoa enää myöskään kansallinen lentoyhtiömme Finnair paluumatkalaisten iloksi.

P – Polkupyörät. Pyöräilijä todellakin on kuningas Kööpenhaminassa ja koko Tanskassa. Aivan loistavaa. Pyöräteitä pääsee joka paikkaan. Liikennesääntöjä noudatetaan. Mäkiä ei ole. Pyöriä on edullisesti vuokralla joka paikassa. Kööpenhaminan cargofillarit (joo, keksin juuri sana itse) on rakennettu pääasiassa Christianiassa. Yksi parhaista matkakokemuksista oli pyöräretki Arne Jacobsenin suunnittelemalle Bellevue strandille.

Q – Quo vadis? Emme tainneet eksyä reissulla kertaakaan. Mukana oli hyvät kartat ja turisti-infosta sekä tienvarsien matkailupisteistä sai täydennystä. Kiitokset kuuluvat myös Tanskan tieverkoston hyvälle opastukselle. Olisikohan olleet naisinsinöörit sitä suunnittelemassa?

R – Radiokanavat. Tanskalaiset radiokanavat soittavat joko NRJ-kamaa tai 80-luvun evergreenejä. Ei mitään siltä väliltä. Mehän olimme varautuneet autoiluosuuteen. Tarkoitus oli ottaa cd-levyjä mukaan, mm. PMMP:n uusin debyyttikuunteluun. Vaan ei sitten otettu. Virhe! Loppumatkasta radio oli hiljennettynä.

S – Saga, Köpiksen hotelli ja eksoottinen matkakohteemme Tanskan huipulla. Sagan sijainti oli erinomainen, muuten taso ihan ok. Vedenpainetta ei meinannut riittää yläkerroksiin saakka, mutta henkilökunnan ystävällisyys hyvitti paljon.

T – Tivoli. Kaunis, ihana Kööpenhaminan Tivoli. Vähän liikaa porukkaa, mutta tunnelma on taattu. Mentiin sinne myös verestämään muistoja edellisestä kerrasta.

U – Undskyld. Pärjäsimme tanskassa ihan ok. Osa, etenkin maahanmuuttajat, puhui ruotsin kuuloista tanskaa, joten siitä sai hyvin selvää. Luetun ymmärtäminenkin sujui erinomaisesti lukuun ottamatta yhtä Skagenin rannalla ollutta kylttiä, joka aiheutti meille päänvaivaa. Englantia osattiin kaikkialla hyvin. Mieleni olisi tehnyt puhua ruotsia vähän enemmän. Skagenin hotelliravintolan seinällä oli niin monikielinen kalajuliste, että Samin aterian pääraaka-aine selvisi suorastaan suomeksi.

V – Vuokraamo. Tuli nähtyä sellainenkin ihme, kun aidosti mukava ja auttavainen autovuokraamon työntekijä. Ei yrittänyt kaupata mitään ylimääräistä, eikä viilaillut kynsiään asiakkaiden jonottaessa turhaan tiskin takana. Luulin muuten, että automme on Citroen, mutta se olikin Renault. Ranskalainen anyways. Merde! Auto oli alle kuukauden vanha, joten kyllä kelpasi huristella Tanskan teitä. Minä en tietenkään ajanut metriäkään.

W – Wifiä tuli ikävä. Huoneisiin ulottuva maksuton langaton verkko kuului vain Hotelli Sagan perusvarustukseen. Assenssissa sen olisi saanut rahalla (7,5 euroa/12 tuntia) ja Hjorths&Kokholmshotellissa verkko toimi vain hotellin päätalossa. Meidän viehättävään pikku mökkiimme ei ulottunut oikein edes kolmegee.

X – Expensive. Kaikki oli Tanskassa kalliimpaa tai parhaimmillaankin saman hintaista kuin Suomessa. Tästä oli etukäteen toki matkaoppaissa varoiteltu, mutta hinnat hirvittivät kuitenkin. Armoa toi vain pään sisäinen valuuttalaskuri, joka ei aina ihan pysynyt hintojen perässä. Kööpenhaminan tavarataloissa hinnat näkyivät euroissa viimeistään kassalla maksettaessa.

Y – Yksinkertainen tyyli. Katsoin tanskalaisia taloja, pihoja ja sisustamista koko ajan sillä silmällä, vaikutteita janoten. Maaseudulla rakentaminen oli selkeästi keskieurooppalaista, taloja toisiinsa hitsaavaa. Tanskalaisuuteen kuuluu selvästi myös aimo annos exhibitionismia, sillä varsinkin moderneihin rakennuksiin kuuluivat aina isot ikkunat. Rannoilla sijaitsevista übertyylikkäistä "kesämökeistä" näkyi läpi, kun seinät olivat silkkaa ikkunaa. Aivan oma lukunsa ovat loputtomat maalaiskartanot, joita tosin oli yllättävän paljon myytävän Fynin lounaislaidalla. Vaikka Tanskaa ja tanskalaisia pidetään jopa maailman tason tyylivaikuttajana, oli sisustutukseen ja muuhun sellaiseen keskittyviä kauppoja yllättävän vähän katukuvassa. Itsekö ne kaiken askartelevat?

Z – Zoo. Kävimme tietenkin Christianiassa pällistelemässä hippielämää. Tuntui vähän kuin olisi eläintarhaan mennyt – paitsi, ettei siellä saanut valokuvata. Pittoreski entinen armeija-alue keskustan kupeessa oli varsin viehättävä, mutta sen asukkaat näyttivät kovin vanhoilta ja väsyneiltä. Turistit olivat pelokkaita perheitä tai pössyttelyhaluisia nuoria. En osaa sanoa, kumman joukon päämäärät olivat kyseenalaisemmat.

Ö – Öl. En tietenkään juonut tanskalaista olutta, mutta jotain siedettävää siideriä imaisin tölkillisen. Sommarsbytä olisi ollut tarjolla joka paikassa, mutta se ei ollut sitä.