Demokratia on luottamusta
Arvo-lehden Reunahuomatutuksia-palstan teksti (meniköhän palstan nimi edes oikein :). 17.10. ilmestyvässä Arvossa oli teemajuttuna demokratia - tai oikeammin mitä jos sitä ei olisi.
DEMOKRATIA ON LUOTTAMUSTA
Kommunismi teki minuun vaikutuksen pikkutyttönä. Sukulaismies kertoi muutaman oluen nautittuaan, että Kiinassa kukaan ei kuole nälkään. Ihmettelin tietysti, miksi tätä mainiota järjestelmää ei ole myös meillä. Siinä vaiheessa Suomen yhteiskuntajärjestelmä tunnettiin nimellä Kekkonen.
Vähän isompana tutustuin demokratiaan perinpohjaisesti, etten sanoisi perstuntumalla. Olen toiminut erilaisissa luottamustehtävissä, vapaaehtoistöissä ja järjestöjyränä koko aikuisikäni. Sinä aikana olen perustanut ja pelastanut yhdistyksiä, tekohengittänyt ja tappanutkin muutaman.
Yhdistyksissä asiat päätetään yhdessä. Enemmistön kantaan on tyydyttävä vaikka hampaat irvessä. Demokraattisimmassakaan yhdistyksessä kaikkia asioita ei tietenkään ole järkeä tehdä kymmenen hengen konklaavilla, vaan tehtävät kannattaa jakaa pienempien porukoiden vastuulle. Jotta toiminnassa päästään niin pitkälle, pitää yhdistyksessä vallita keskinäinen luottamus.
***
Luottamuksesta on kyse myös tänä syksynä, kun Suomen kunnissa äänestetään uudet valtuutetut nelivuotiskaudelle. Kuka näistä naamakartan ihmisistä ajaa parhaiten minun etuani?
Onneksi meillä on valintaa helpottamassa monipuoluejärjestelmä. Jos politiikka tuntuu ahdistavan monimutkaiselta, voi yllä oleva väite vaikuttaa pupulta. Mutta siitä pohjimmiltaan on kyse: kun tiedät, mitä asioita tämä puolue ajaa tai vastustaa, tiedät myös mitä asioita ehdokas N kannattaa. Puolueissa on myös se hyvä puoli, että ne kertovat häpeilemättä tavoitteensa vaaliohjelmissa, kannanotoissa ja juhlapuheissa.
Nyt oletkin jo melko syvällä demokratian ytimessä!
DEMOKRATIA ON LUOTTAMUSTA
Kommunismi teki minuun vaikutuksen pikkutyttönä. Sukulaismies kertoi muutaman oluen nautittuaan, että Kiinassa kukaan ei kuole nälkään. Ihmettelin tietysti, miksi tätä mainiota järjestelmää ei ole myös meillä. Siinä vaiheessa Suomen yhteiskuntajärjestelmä tunnettiin nimellä Kekkonen.
Vähän isompana tutustuin demokratiaan perinpohjaisesti, etten sanoisi perstuntumalla. Olen toiminut erilaisissa luottamustehtävissä, vapaaehtoistöissä ja järjestöjyränä koko aikuisikäni. Sinä aikana olen perustanut ja pelastanut yhdistyksiä, tekohengittänyt ja tappanutkin muutaman.
Yhdistyksissä asiat päätetään yhdessä. Enemmistön kantaan on tyydyttävä vaikka hampaat irvessä. Demokraattisimmassakaan yhdistyksessä kaikkia asioita ei tietenkään ole järkeä tehdä kymmenen hengen konklaavilla, vaan tehtävät kannattaa jakaa pienempien porukoiden vastuulle. Jotta toiminnassa päästään niin pitkälle, pitää yhdistyksessä vallita keskinäinen luottamus.
***
Luottamuksesta on kyse myös tänä syksynä, kun Suomen kunnissa äänestetään uudet valtuutetut nelivuotiskaudelle. Kuka näistä naamakartan ihmisistä ajaa parhaiten minun etuani?
Onneksi meillä on valintaa helpottamassa monipuoluejärjestelmä. Jos politiikka tuntuu ahdistavan monimutkaiselta, voi yllä oleva väite vaikuttaa pupulta. Mutta siitä pohjimmiltaan on kyse: kun tiedät, mitä asioita tämä puolue ajaa tai vastustaa, tiedät myös mitä asioita ehdokas N kannattaa. Puolueissa on myös se hyvä puoli, että ne kertovat häpeilemättä tavoitteensa vaaliohjelmissa, kannanotoissa ja juhlapuheissa.
Nyt oletkin jo melko syvällä demokratian ytimessä!
Kommentit